Blogi: Säästöjä ja hyvinvointia: ESR+-hankkeiden kerrannaisvaikutukset

Mitä tarkoittaa jäädä yhteiskunnan tarjoamien palveluiden tai työelämän ulkopuolelle? Monelle se tarkoittaa epävarmuutta tulevaisuudesta, ulkopuolisuuden tunnetta ja yhä vaikeammaksi muuttuvia arjen haasteita. Työelämän ja palveluiden ulkopuolella olevat ihmiset eivät ole vain tilastolukuja, vaan yksilöitä, joiden potentiaali jää hyödyntämättä ja joiden oikeus osallisuuteen ei toteudu. Osattomuus ei ole pelkästään inhimillinen haaste, vaan sillä on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia sekä kunnille että koko yhteiskunnalle. Työttömyyden kustannukset, syrjäytymiseen liittyvät sosiaalimenot ja menetetyt verotulot ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, miten osallisuuden puute kuormittaa yhteiskuntaa. Näiden haasteiden ratkaiseminen edellyttää sektorirajat ylittävää yhteistyötä, jossa kunnat, järjestöt ja yritykset yhdistävät voimansa pitkäjänteisesti luodakseen inklusiivisia ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia kaikille, taustasta ja sosioekonomisesta asemasta riippumatta.

Euroopan sosiaalirahasto Plus (ESR+) on EU:n ja sen jäsenvaltioiden yhteinen rahoitusväline, joka on työkalu sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseen. ESR+-hankkeilla pyritään edistämään osallisuutta ja tukemaan erityisesti kohderyhmiä, jotka ovat jääneet tai ovat vaarassa jäädä syrjään työelämästä tai palveluista, auttaen heitä palaamaan osalliseksi yhteiskuntaan. Lisäksi hankkeet tähtäävät laajasti sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, työllisyyden, koulutuksen ja elinikäisen oppimisen edistämiseen sekä köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseen. Hankkeet luovat mahdollisuuksia kohderyhmille, jotka kokevat elämässään näköalattomuutta ja epävarmuutta. Hankkeet ja kehittämisprojektit eivät ole vain väliaikaisia ratkaisuja, vaan keino rakentaa uusia toimintamalleja ja prosesseja pitkäkestoiselle muutokselle yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen elämässä.

Kunnan osallistuessa hankkeiden omarahoitusosuuksien kattamiseen se ottaa aktiivisen roolin oikeudenmukaisuuden edistämisessä. Hankkeilla tuetaan erityisesti haavoittuvassa tai heikommassa asemassa olevia kohderyhmiä, kuten pitkäaikaistyöttömiä, maahanmuuttajia, nuoria ilman koulutusta tai mielenterveyden haasteiden kanssa kamppailevia. Näille ihmisille ESR+-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet voivat olla elämän käännekohtia, jotka antavat uusia mahdollisuuksia löytää polun kohti työelämää, koulutusta tai osallisuutta yhteiskuntaan.

Kolmannen sektorin toimijoilla, kuten järjestöillä, yhdistyksillä ja seuroilla, on keskeinen rooli näiden hankkeiden toteuttamisessa. Toimijoilla on suora yhteys kohderyhmiin, ja he pystyvät tarjoamaan räätälöityjä ratkaisuja, jotka vastaavat ihmisten todellisiin tarpeisiin ketterästi ja joustavasti. Yhdistykset pystyvät rakentamaan luottamusta ja puhumaan samaa kieltä kuin kohderyhmät, eikä työaika rajoitu vain tavanomaisiin virastoaikoihin, mikä tekee heidän työstään erityisen vaikuttavaa. Tämä tekee järjestöistä ainutlaatuisia, mutta heillä ei usein ole samanlaisia taloudellisia resursseja vastata vaadittaviin omarahoitusosuuksiin kuin leveäharteisemmilla toimijoilla. Tässä kohtaa kuntarahoitus voi olla ratkaiseva tekijä hankkeen toteutumiselle. Kunnat voivat halutessaan mahdollistaa järjestöjen kehittämistyön ja samalla edistää alueellista sekä paikallista hyvinvointia.

ESR+-hankkeet eivät keskity pelkästään yksittäisten ihmisten tukemiseen, vaan niillä on laaja yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen merkitys. Marginalisaation ehkäiseminen ei ainoastaan paranna yksilöiden elämänlaatua, vaan vahvistaa myös perheiden ja koko yhteisön sosiaalista pääomaa. Hankkeiden kautta vahvistetaan osallisuutta ja kavennetaan yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kuiluja, samalla muuttaen ylisukupolvisia rakenteita tukemaan tasavertaisia mahdollisuuksia olla osa yhteiskunnan toimintaa.

Toivon, että kunnat ymmärtävät ESR+-hankkeet strategisina investointeina, jotka edistävät sekä yhteisön hyvinvointia että pitkän aikavälin kestävyyttä. Hyvinvoiva kuntalainen on perusta taloudelliselle elinvoimalle ja houkuttelevalle elinympäristölle. Tämä tekee kunnasta houkuttelevamman paikan niin nykyisille asukkaille kuin sinne muuttoa harkitseville ihmisille, vahvistaen kunnan kilpailukykyä ja vetovoimaa pitkällä aikavälillä. Vaikka ESR+-hankkeiden hyötyjä ja vaikuttavuutta usein osoitetaan kvalitatiivisista näkökulmista, kuten kohderyhmän koetun hyvinvoinnin, osallisuuden tai toimintakyvyn kohentumisella, on äärimmäisen tärkeää muistaa, että ne tuottavat myös konkreettisia taloudellisia hyötyjä.

Kertaan lyhyesti rahoitusmallin perusteet, sillä sen ymmärtäminen on olennaista seuraavassa luvussa esitettävän laskelman ymmärtämiseksi. ESR+-hankkeiden rahoitusmalli on rakennettu siten, että tyypillisesti 80 % kustannuksista katetaan EU:n ja jäsenvaltioiden varoilla, kun taas toimijan omarahoitusosuudeksi jää tyypillisesti 20 %. Tämä omarahoitusosuus koostuu usein suurelta osin ulkopuolisesta rahoituksesta. Hanketta hakevan toimijan on osallistuttava hankkeen omarahoitukseen vähintään nimellisesti.

Millaisia taloudellisia vaikutuksia hankkeen toteuttamisesta syntyy? Lasketaan tätä auki hieman tarkemmin: Oletetaan, että hanke työllistää yhden henkilön vuodeksi kokopäiväiseen työhön. Jos henkilön kuukausipalkka on 3 000 euroa, työnantajan kokonaiskustannukset, mukaan lukien 26,44 % sivukulut, ovat 45 518 euroa vuodessa. Lisäksi hankkeeseen sisältyy flat rate -komponentti, joka on 40 % henkilöstökustannuksista, jolla kattaa hankintoja sekä ostopalveluita, kuten tilavuokria, tarjoiluja ja muita toiminnan kuluja. Tämä mukaan laskettuna hankkeen kokonaiskustannukset ovat 63 725 euroa (45 518 € × 1,4).

Koska ESR+-rahoitus kattaa 80 % kokonaiskustannuksista, EU:n ja valtion rahoitusosuus on 50 980 euroa (63 725 € × 0,8). Hanketta hakevan toimijan katettavaksi jäävä omarahoitusosuus on näin ollen 12 745 euroa (63 725 € × 0,2). Tämä omarahoitusosuus voi vaikuttaa ensivilkaisulta pieneltä suhteessa hankkeen kokonaisbudjettiin, mutta on tärkeää tiedostaa, että kolmannen sektorin toimijoilla jäsenmaksuista ja lahjoituksista tämän kokoon saaminen ei ole realistinen oletus.

Kuluja syntyy, mutta entä hankkeen vaikutukset? Seuraavaksi esitän, millaisia kustannussäästöjä ja hyötyjä hankkeen toimenpiteillä voidaan saada aikaan. Tämä auttaa konkretisoimaan, miten investointi hankkeeseen voi paitsi kattaa itsensä, myös tuottaa merkittävää taloudellista ja yhteiskunnallista hyötyä lyhyellä sekä erityisesti pitkällä aikavälillä.

Työllistetty henkilö maksaa palkastaan kunnallisveroa, jonka verottaja tilittää suoraan kunnan rahakirstuun kuukausittain. Oletetaan, että kunnallisvero on esimerkiksi 8,1 % (Kuopion vuoden 2024 kunnallisveroprosentti). Tällöin henkilön palkasta kertyy kunnalle vuodessa 2 916 euroa (3 000 € × 12 × 0,081).

ESR+-hankkeen avulla tuettavat henkilöt ovat usein juuri työelämän tai palveluiden ulkopuolella, mikä aiheuttaa kunnille kustannuksia työmarkkinatuen omavastuuosuuksin. Esimerkkinä mainittakoon, että Kuopio maksoi työmarkkinatuen kuntaosuutta eli niin sanottua ”sakkomaksua” noin 12,1 miljoonaa euroa vuonna 2023. Työmarkkinatuki on tällä hetkellä 37,21 euroa päivässä, josta kunnan osuus on ollut 70 % pitkäaikaistyöttömien eli yli 1 000 päivän työttömyyden kohdalla. Tämä tarkoittaa, että kunta maksaa 26,05 euroa päivässä (37,21 € × 0,7). Vuositasolla tämä kustannus on 6 512 euroa per henkilö (26,05 € × 250 työpäivää).

Työllisyyspalveluihin kohdistuvan uudistuksen myötä kuntien maksamat työmarkkinatuen omavastuuosuudet laajenevat merkittävästi vuoden 2025 alusta alkaen. Aiemmin kunnat vastasivat omavastuuosuuksista vain pitkäaikaistyöttömien osalta, jotka olivat olleet työttöminä yli 300 päivää. Uuden mallin mukaan rahoitusvastuu alkaa kuitenkin jo 101 työttömyyspäivän jälkeen ja kasvaa portaittain työttömyyden pitkittyessä. Ensimmäisen 101–200 työttömyyspäivän aikana kunnan osuus työmarkkinatuesta on 10 %, 201–300 päivän kohdalla se nousee 20 %:iin, ja yli 300 päivää työttömänä olleiden osalta kunnan vastuu pysyy 50 %:ssa. Esimerkiksi, jos työmarkkinatuki on 37,21 euroa päivässä, kunta maksaa 3,72 euroa päivässä (37,21 € × 0,1) jokaisesta henkilöstä, joka on ollut työttömänä 101–200 päivää. Tämä nousee 7,44 euroon päivässä 201–300 päivän välillä ja pysyy 18,60 eurossa päivässä yli 300 päivän työttömyyden kohdalla. Tämä progressiivinen malli lisää kuntien vastuuta merkittävästi, sillä jatkossa omavastuu koskee huomattavasti suurempaa joukkoa työelämän ulkopuolella olevia kohderyhmiä.

ESR+-hankkeiden toteutuneiden tulosten tarkastelussa on havaittu, että yli 10 % hankkeeseen osallistuneista henkilöistä työllistyy, aloittaa opinnot tai siirtyy näitä johtaviin palveluihin hankkeen aikana, ja joissakin hankkeissa tulos on tätäkin korkeampi. Tyypillisesti tällaisessa esimerkkihankkeessa osallistujamäärä on 25–30 henkilöä, riippuen kohderyhmästä ja hankkeen maantieteellisestä alueesta.

Realistisesti voidaan siis tehdä oletus, että tällaisen hankkeen tuloksena vähintään 2–3 henkilöä pääsee työelämään, koulutukseen tai niihin johtaviin palveluihin. Tällöin syntyvä menosäästö on merkittävä. Esimerkiksi nykyisen vuoden 2024 loppuun asti voimassa olevan kustannusjakomallin mukaan voidaan osoittaa, että kahden henkilön siirtyminen pois työmarkkinatuen piiristä säästää kunnalle suoraan 13 024 euroa vuodessa (6 512 € × 2). Lisäksi kunta hyötyy työllistymisen kautta kertyvistä verotuloista. Näin hankkeen taloudellinen hyöty korostuu entisestään.

Hankkeen avulla kyseisiä kohderyhmiä voidaan tukea pääsemään työelämään, koulutukseen tai palveluiden piiriin. Yhden henkilön työllistyessä tai siirtyessä oikean palvelun piiriin työmarkkinatukien kuntaosuudet kunnalta poistuvat tai vähenevät merkittävästi. Tämä keventää kunnan taloudellista taakkaa ja avaa mahdollisuuksia käyttää resursseja muihin kohteisiin kuin “sakkomaksuihin”. Haavoittuvassa asemassa olevien kohderyhmien auttaminen ei siis ole vain inhimillisesti oikea teko, vaan myös taloudellisesti järkevää, sillä se pienentää kunnalle koituvia sosiaalikustannuksia ja tukee pitkäaikaista taloudellista kestävyyttä.

Hankkeisiin sisältyvän 40% palkkakustannuksista Flat rate -osuuden (18 207 €) käyttö paikallisiin palveluihin ja hankintoihin tuo myös taloudellisia hyötyjä. Tämä raha käytetään esimerkiksi tilojen vuokraamiseen, tarjoiluihin ja muihin paikallisiin hankintoihin, mikä tukee paikallisia yrityksiä ja vahvistaa alueen elinvoimaa. Tämä puolestaan tukee julkista taloutta valtion kautta ja vahvistaa epäsuorasti myös kuntia.

Kun nämä kaikki hyödyt lasketaan yhteen, käy ilmi, että kunnan panostus ESR+-hankkeen omarahoitukseen ei ole vain menoerä, vaan tuottava sijoitus. Esimerkkihankkeen omarahoitusosuus (20 %) olisi 12 745 euroa. Ensimmäisen vuoden aikana kunta hyötyy säästöinä työmarkkinatukikustannuksista 6 512 euroa yhden pitkäaikaistyöttömän työllistymisestä. Lisäksi kunta saa takaisin hankkeeseen palkattavan työntekijän maksamien kunnallisverojen muodossa 2 916 euroa. Vaikka epäsuoria hyötyjä, kuten lisääntyvän veronkannon tai flat rate -osuuden kautta tehtyjä paikallisia hankintoja ei huomioitaisi, voidaan todeta, että näiden hyötyjen yhteissumma ylittää jo ensimmäisenä vuonna omarahoitusinvestoinnin määrän. Pitkällä aikavälillä vaikutukset ovat vieläkin merkittävämpiä. Työllistyneen henkilön jatkaessa työelämässä kunnallisverotulot kasvavat entisestään, ja syrjäytymisen ehkäisystä syntyy uusia säästöjä sosiaalimenoissa tarkastellaan asiaa sitten voimassa olevan kustannusjakomallin tai vuoden 2025 alusta käynnistyvän uuden mallin perusteella.

ESR+-hankkeet eivät ole kunnalle pelkästään taloudellisesti kannattavia. Ne avaavat ovia niille, jotka ovat jääneet palveluiden ulkopuolelle, ja luovat polkuja kohti parempaa tulevaisuutta. Kuntien sitoutuessa rahoittamaan näitä hankkeita, ne eivät ainoastaan mahdollista konkreettisia työllisyystoimia, vaan seisovat myös oikeudenmukaisuuden ja inhimillisyyden periaatteiden takana. Kuntarahoituksella ESR+-hankkeet voivat muuttaa ihmisten elämää, tarjota uuden alun, palauttaa uskon tulevaisuuteen ja rakentaa siltoja osattomuuden yli. Hankkeiden vaikutukset ulottuvat yksilöiden hyvinvoinnin kohenemisesta koko yhteisön elinvoiman vahvistumiseen.

Jokainen hankkeeseen omarahoitusosuuteen sijoitettu euro tuo mukanaan kerrannaisvaikutuksia, jotka näkyvät vähentyneinä sosiaalimenoina, kasvaneina verotuloina ja ennen kaikkea parempana elämänlaatuna. Tämä ei ole vain rahallinen investointi. Se on investointi ihmisarvoon, mahdollisuuksiin ja yhteiseen tulevaisuuteen, jossa jokainen voi kokea olevansa arvostettu ja tärkeä osa yhteisöä. Se on päätös rakentaa kestävämpi, oikeudenmukaisempi ja osallistavampi yhteiskunta, jossa taloudellinen hyöty ja inhimilliset arvot kulkevat käsi kädessä. ESR+-hankkeiden tukeminen on teko, joka jättää pysyvän jäljen – ei vain tilastoihin, vaan ihmisten elämään.

Kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen koordinaatio- ja viestintä hanke

Hankepäällikkö

Tuomas Puustinen